Sivu 1, 1:sta

Keskuspankkirahoitus

ViestiLähetetty: 01.12.2013 21:33
Kirjoittaja Antti Roine
Keskuspankkirahoitus

Yhteiskunnan kehityksessä rahoitus on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Käytännössä vaihtoehtoja on vain kolme: erilaiset verot, lainat yksityisiltä rahoituslaitoksilta ja keskuspankkirahoitus. EU:ssa käytetään vain kahta ensimmäistä vaihtoehtoa. Jostain syystä kolmas vaihtoehto vaiennetaan kuoliaaksi tai keskustelu ohjataan sivuraiteille Arthur Schopenhauerin jo vuonna 1864 listaamien menetelmien avulla.

Tyypillinen keino on esittää tahallaan virheellisiä väittämiä, joiden oikaisu johtaa upottavaan suohon samalla kun itse pääasia, eli keskuspankkirahoitus, unohtuu. Tavoitteena on siirtää keskustelu biljoonaluokan asioista miljoonaluokan asioihin. Yhteiskunnan rahoituksessa asian ydin on rahavirtojen suunta. Käytännössä pankkilainat pumppaavat verorahaa korkojen muodossa rahoitusmarkkinoille, sen sijaan keskuspankkirahoituksessa raha virtaa yhteiskuntaan päin.

Keskuspankkirahoituksen avulla voidaan kehittää yhteiskunnan perusrakenteita ja kansallisomaisuutta. Sen sijaan pankkilainojen avulla koulutus, terveydenhoito, tieverkko, oikeusvaltio, jne. vähitellen näivettyvät. Pankkilainoista voi olla lyhytaikaista hyötyä vaikutusvaltaiselle vähemmistölle, mutta pidemmän päälle ne eivät ole kenenkään etu.

Poliitikoilla on tapana kysyä ”asiantuntijoiden” mielipidettä mm. tekniikkaan ja talouteen liittyvissä ongelmissa, koska eduskuntaan ei vieläkään valita eri alojen asiantuntijoita vaan julkisuuden henkilöitä. Lääkäriliitolta kysytään tuleeko lääkärien koulutusta lisätä, taksiliitolta kysytään tuleeko taksilupia lisätä, rahoituslaitoksilta kysytään ohjeita laman nujertamiseen ja ketulle annetaan tehtäväksi kanalan turvajärjestelmän kehittäminen.

Näin saadaan seuraavanlaisia elvytyslääkkeitä: 1) Devalvoidaan Euro, koska se nostaa laman aikana puoli-ilmaiseksi ostetun kiinteän omaisuuden ja osakkeiden hintoja. 2) Ostetaan pankeilta arvottomat luotot täyteen hintaan keskuspankin rahoilla, jotta pankkien omistajien osingoissa ei tarvitse tinkiä. 3) Poistetaan yritysten verot, jotta niiden ei tarvitse enää panostaa verojen kiertämiseen. 4) Lasketaan palkkoja, lyhennetään lomia ja heikennetään sosiaaliturvaa, jotta johdon bonuksia voidaan nostaa.

Luonnollisesti näillä vanhoilla lääkkeillä uusi noususuhdanne-lama-sykli saadaan taas liikkeelle ja rahat keinottelijoiden taskuun. Ikävä kyllä veronmaksajien ja palkansaajien kohdalla tulos ei ole yhtä hyvä.

Veronmaksajien ja palkansaajien kannalta paljon tehokkaampi talouden elvytystapa on valtioiden suora keskuspankkirahoitus. Siinä on monta etua verotukseen ja valtioiden pankkilainoihin verrattuna. Yritysten verotus tietysti heikentää yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä, sen sijaan keskuspankkirahoitus parantaa sitä kysynnän kasvun ja hallitun inflaation kautta. Lisäksi setelirahoitus on kaikille tasapuolinen, eikä kukaan voi sitä kiertää.

Keskuspankkirahoituksen merkittävin etu devalvaatioon verrattuna on, että sen luoman rahan avulla yhteiskunta voi kasvattaa kansallisomaisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan perusrakenteita. Sen sijaan devalvaatiossa yhteiskunta ei saa mitään. Keskuspankin raha saa talouselämän rattaat jälleen pyörimään kun sillä tuetaan investointeja, eikä työttömyyskorvauksia. Lisäksi valtioiden lainanottoa keskuspankilta on helppo valvoa, eikä ohjausvalta siirry veroparatiisien kasvottomille pankkiireille.

Luonnollisesti keskuspankkirahoitus ei täysin korvaa muita talouden tehostustoimia, mutta elvytyksessä se on huonoista vaihtoehdoista paras. Ratkaisun avaimet ovat käsissämme, mutta suurimmat esteet ovat asenteellisia. Esimerkiksi vuoden 1922 hyperinflaatio on vielä hyvin saksalaisten muistissa, mutta ongelman varsinainen syy lienee jo unohtunut. Tällöin Saksa ajettiin sekasortoon kohtuuttomien sotakorvausten takia. Samaan tapaan Suomessa Kekkosen aikainen yya-aivopesu vaikuttaa vieläkin ihmisten Nato-kantoihin, vaikka tilanne on muuttunut.

Keskuspankkirahoituksen uusien pelisääntöjen luominen ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin normaalien verorahojen jako, koska keskuspankin luomassa rahassa ei ole mitään korvamerkkiä. Lähtökohta on väestön määrä ja rahan tarve, aivan kuten valtioiden budjettien teossa. Yksinkertaisin elvytysmenetelmä on korvata osa EU:n investointibudjetista keskuspankkirahan avulla ja ohjata valtioiden lainoitus keskuspankin tehtäväksi.

Antti Roine, Ulvila 19.8.2013
_____________________________________________
JULKAISTU:
Maaseudun Tulevaisuus 21.8.2013
Ilkka 26.8.2013
_____________________________________________
Samaan aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset:
viewtopic.php?f=9&t=145
viewtopic.php?f=9&t=147
viewtopic.php?f=9&t=148
viewtopic.php?f=9&t=152
viewtopic.php?f=9&t=159
viewtopic.php?f=9&t=160
viewtopic.php?f=9&t=164
viewtopic.php?f=9&t=168
viewtopic.php?f=9&t=171
viewtopic.php?f=9&t=175
viewtopic.php?f=9&t=177