Yhteiskuntamme ongelmia voidaan ratkoa kahdella eri tavalla. Voimme keskittyä ongelmien seurausten hoitoon lisäämällä poliiseja ja kehittämällä isoveli-valvoo ja naapuri-kyttää järjestelmiä. Tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, sillä se ei poista ongelmien alkuperäisiä syitä. Kestävämpi ratkaisu on ongelmien ja pahoinvoinnin alkuperäisten syiden etsintä ja korjaaminen. Tätä työtä voidaan tehdä monella eri tavalla ja monen eri tahon toimesta.
Ihmisen tasapainoisen kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että hänelle tarjotaan erilaisia rehellisen kritiikin ja huumorin kestäviä ajatusmalleja kun hän pohtii elämänsä merkitystä omassa mielessään, muuten hän voi itsekseen päätyä vääriin ratkaisuihin. Jokainen ihminen pohtii näitä asioita jossain elämänsä vaiheessa.
Elämämme tarkoitus - on se peruskysymys, johon vastaamalla voimme johtaa lukemattoman määrän erilaisia johtopäätöksiä ja käytännön elämän ratkaisuja. Voimme helposti päätyä itsekkyyteen, epätoivoon ja väkivaltaan, jos emme ymmärrä elämämme tarkoitusta oikein.
Meidän on erittäin vaikea ymmärtää, miksi olemme syntymästämme asti epätasa-arvoisia ja miksi maailmassa on niin paljon vääryyttä. Voimme kuitenkin ymmärtää tämän jos mietimme, millaista olisi elää virheettömässä yhteiskunnassa, jossa vallitsisi täydellinen tasa-arvo sekä taloudellinen ja henkinen hyvinvointi, kaikilla olisi rahaa tarpeeksi ja ihmiset olisivat aidosti ystävällisiä toisilleen. Mitä me voisimme oppia tällaisessa yhteiskunnassa - emme juuri mitään. Lisäksi elämä olisi tylsää, koska elämämme suurin haaste olisi tasoituksen pienentäminen golfissa.
Ainoastaan tällaisessa epätäydellisessä maailmassa missä me juuri nyt elämme, voimme oppia myötätuntoa, kärsivällisyyttä ja oikeudenmukaisuutta käytännön kokemusten avulla. Voimme myös harjoitella vapaan tahdon käyttöä, sekä tehdä virheitä ja oppia niistä. Samalla voimme auttaa lähimmäistämme tuhannella eri tavalla, sekä oppia ylittämään oman itsekkyytemme. Voimme kaikki osallistua tähän työhön auttamalla lähimmäisiämme vastoinkäymisissä ja murheissa, mutta myös ilon jakamisessa, koska tärkeimmät asiat elämässä ovat ilmaisia.
Yhteiskuntamme pelisääntöjä tulee kehittää jatkuvasti oikeaan suuntaan, sillä muussa tapauksessa vapaa markkinatalous kuten myös kommunistinen suunnitelmatalous johtavat siihen, että omaisuus kasautuu muutamalle suvulle. Näin käy, ellei tuloja ja omaisuutta tavalla tai toisella tasata. Tämä on helppo testata vaikka Monopoli-pelin avulla.
Elämän tarkoitus ei voi olla, että 90 % ihmisistä elää köyhyydessä ja 10 % yltäkylläisyydessä. Ei voi olla myöskään oikein rikkaiden vanhempien lapsia kohtaan, että he saavat kaiken valmiina, sillä näin heiltä riistetään mahdollisuus oppia mm. ahkeruutta ja kärsivällisyyttä. Kaikki ihmiset tarvitsevat työtä, jotta he voivat kokea itsensä tärkeiksi. Yhteiskuntamme kehitystyössä kannattaa aina hyödyntää ihmisen myötäsyntyistä halua hyötyä omasta työstään. Voimme kuitenkin pohtia, tarvitaanko yhden ihmisen motivointiin 50 tuhatta euroa tai 50 miljoonaa euroa?
Yhteiskuntamme tulee vähitellen hyväksyä ja hyödyntää myös se tosiasia, että ihmisten sosiaalinen käyttäytyminen riippuu ratkaisevasti myös heidän uskonnollisesta maailmankuvastaan. Ihminen ajautuu helposti kateuteen ja katkeruuteen, jos hän uskoo elämä loppuvan kuolemaan, koska elämässä jää aina jotain saavuttamatta. Katkeruutemme ja pelkomme kuitenkin haihtuu, jos löydämme sielussamme elävän Jumalan hengen. Silloin voimme olla varmoja siitä, että elämämme jatkuu ikuisesti jos niin haluamme. Ensimmäisen kerran elämässämme olemme tasa-arvoisia vasta kohdatessamme kuoleman, koska omaisuutemme tai ystävämme eivät voi meitä auttaa, kun teemme oman valintamme ikuisen elämän ja kuoleman välillä.
Kouluissa kaikille oppilaille tulee kertoa maailman eri uskonnoista ja niiden ajatuksia tulee voida kriittisesti arvioida. Kaikilla ihmisillä on oikeus saada tietoa omien valintojensa tueksi, koska tietämättömiä ihmisiä on paljon helpompi johtaa harhaan. Vain moniarvoisen koulutuksen ja sivistyksen avulla voimme lisätä yhteiskuntamme sisäistä ja ulkoista suvaitsevaisuutta sekä turvallisuutta.
Elämäämme leimaa epävarmuus syntymästämme asti, koska emme voi olla täysin varmoja oikeastaan mistään. Voimme uskoa tieteeseen, taiteeseen, politiikkaan tai ystäviimme. Voimme uskoa myös ateismiin, mutta epäilys säilyy mielessämme, koska emme voi löytää ateismille tieteellisiä todisteita. Ainoa asia tässä maailmassa mistä voimme olla varmoja on, että Jumala rakastaa meitä jos vain löydämme hänen henkensä sisältämme.
Antti Roine, Ulvila 11.11.2007
____________________________________________________________
Julkaistu:
Nykypäivä, 16.11.2007:
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=90180
Heijaste, 4/2007, s 11.
http://www.urantia.fi/download/heijaste ... 2007-4.pdf