Koronaepidemia ei tullut puskista
Lähetetty: 13.04.2020 15:24Koronaepidemia ei tullut puskista
Lääkefirmojen tavoite on tuottaa rahaa omistajille, muiden toimialojen yritysten tavoin. Tästä johtuen niiden ei juuri kannata kehittää lääkkeitä, jotka parantavat. Sen sijaan ne panostavat sellaisten lääkkeiden kehitykseen, joita potilas joutuu syömään koko ikänsä.
Antibioottien, viruslääkkeiden ja rokotusten kehittäminen ei ole taloudellisessa mielessä mitenkään kannattavaa toimintaa, koska niitä tarvitaan vain kerran. Esimerkiksi rokote tai viruslääke, joka olisi pysähdyttänyt koronaepidemian alkuunsa, ei olisi ollut taloudellinen menestys. Sen sijaan laaja epidemia on lääkefirmoille lottovoitto, koska se nostaa kaikkien lääkkeiden kulutusta.
Markkinavoimiin perustuva yritystoiminta on yhteiskunnan äärimmäisen tehokas työkalu, mutta vain jos sitä osataan viisaasti ohjata ja suitsia. Yhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta tauteihin tarvitaan tehokkaita lääkkeitä, jotka parantavat ja eivät ole monopolien hallussa.
Uusi teknologia antaa monia mahdollisuuksia parantavien lääkkeiden nopeaan kehittämiseen, mutta vain jos yhteiskunta panostaa tähän työhön lainsäädännön ja rahallisen tuen avulla. Tällä hetkellä rokotteiden ja antibioottien nopeaan kehittämiseen panostetaan mitättömiä summia esimerkiksi koronaepidemian yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin verrattuna.
Kaiken lisäksi uusien tehokkaiden antibioottien teho tuhotaan syöttämällä niitä massiivisia määriä tuotantoeläimille suurissa kanaloissa, sikaloissa ja kalankasvattamoissa. Käytännössä näissä laitoksissa luodaan uusia superbakteereja, joihin mitkään antibiootit eivät tehoa. Ihmisten terveys riskeerataan vain siksi, että saisimme kirjolohen tai kanafileen pöytään kymmenen prosenttia halvemmalla.
Suomessa kuvittelemme, että meillä jätevesien käsittely on paljon tasokkaampaa kuin monissa muissa maissa. Tällöin kuitenkin unohdamme, että virukset, bakteerit ja lääkkeet läpäisevät suurimman osan meillä käytössä olevista puhdistamoista. Tästä johtuen mikrobit tulevat vähitellen immuuneiksi lääkekemikaaleille ja vesieliöt kärsivät. Ongelma olisi helppo hoitaa, jos vain kunnilta löytyisi halua panostaa 10 % enemmän rahaa jätevesien jälkipuhdistukseen.
Koronaepidemia tulee suistamaan monia terveitä yrityksiä konkurssiin, jos yhteiskunta ei tule apuun. Euroopan keskuspankissa yhteiskunnan rahaa on ääretön määrä, jota voidaan käyttää viisaasti yhteiskunnan tukemiseen. Kiinassa ja Yhdysvalloissa yhteiskuntaa rahoitetaan veroilla, mutta myös lainaamalla rahaa keskuspankilta, jota ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin.
Ikävä kyllä Euroopassa viisaan keskuspankkirahoituksen merkitystä ei ole vielä ymmärretty. Yleensä vedotaan setelirahoituksen tuomaan inflaatiokierteeseen, joka tietysti syntyy, jos setelirahoitusta ei osata hallita. Tästä johtuen Euroopassa yhteiskunta ajetaan yksityisten rahoituslaitosten velkaorjuuteen.
Varmaa on, että uusia epidemioita ja muita kriisejä jatkossa syntyy lisää. Tässä mielessä on tärkeää, että yhteiskunnan päättäjät ja äänestäjät vihdoinkin alkavat oppia historiasta ja niistä kokemuksista, joita tästä koronaepidemiasta tulemme saamaan. Tavallinen maalaisjärki riittää useimpien ongelmien ymmärtämiseen, jos vain faktat ovat tiedossa, ja niitä ei piiloteta kapulakielen taakse.
Antti Roine, Ulvila 15.3.2020
____________________________________
JULKAISTU:
Satakunnan Kansa 17.3.2020
Etelä-Suomen Sanomat 17.3.2020
Suomenmaa 19.3.2020
Heijaste 2-2020
Lääkefirmojen tavoite on tuottaa rahaa omistajille, muiden toimialojen yritysten tavoin. Tästä johtuen niiden ei juuri kannata kehittää lääkkeitä, jotka parantavat. Sen sijaan ne panostavat sellaisten lääkkeiden kehitykseen, joita potilas joutuu syömään koko ikänsä.
Antibioottien, viruslääkkeiden ja rokotusten kehittäminen ei ole taloudellisessa mielessä mitenkään kannattavaa toimintaa, koska niitä tarvitaan vain kerran. Esimerkiksi rokote tai viruslääke, joka olisi pysähdyttänyt koronaepidemian alkuunsa, ei olisi ollut taloudellinen menestys. Sen sijaan laaja epidemia on lääkefirmoille lottovoitto, koska se nostaa kaikkien lääkkeiden kulutusta.
Markkinavoimiin perustuva yritystoiminta on yhteiskunnan äärimmäisen tehokas työkalu, mutta vain jos sitä osataan viisaasti ohjata ja suitsia. Yhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta tauteihin tarvitaan tehokkaita lääkkeitä, jotka parantavat ja eivät ole monopolien hallussa.
Uusi teknologia antaa monia mahdollisuuksia parantavien lääkkeiden nopeaan kehittämiseen, mutta vain jos yhteiskunta panostaa tähän työhön lainsäädännön ja rahallisen tuen avulla. Tällä hetkellä rokotteiden ja antibioottien nopeaan kehittämiseen panostetaan mitättömiä summia esimerkiksi koronaepidemian yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin verrattuna.
Kaiken lisäksi uusien tehokkaiden antibioottien teho tuhotaan syöttämällä niitä massiivisia määriä tuotantoeläimille suurissa kanaloissa, sikaloissa ja kalankasvattamoissa. Käytännössä näissä laitoksissa luodaan uusia superbakteereja, joihin mitkään antibiootit eivät tehoa. Ihmisten terveys riskeerataan vain siksi, että saisimme kirjolohen tai kanafileen pöytään kymmenen prosenttia halvemmalla.
Suomessa kuvittelemme, että meillä jätevesien käsittely on paljon tasokkaampaa kuin monissa muissa maissa. Tällöin kuitenkin unohdamme, että virukset, bakteerit ja lääkkeet läpäisevät suurimman osan meillä käytössä olevista puhdistamoista. Tästä johtuen mikrobit tulevat vähitellen immuuneiksi lääkekemikaaleille ja vesieliöt kärsivät. Ongelma olisi helppo hoitaa, jos vain kunnilta löytyisi halua panostaa 10 % enemmän rahaa jätevesien jälkipuhdistukseen.
Koronaepidemia tulee suistamaan monia terveitä yrityksiä konkurssiin, jos yhteiskunta ei tule apuun. Euroopan keskuspankissa yhteiskunnan rahaa on ääretön määrä, jota voidaan käyttää viisaasti yhteiskunnan tukemiseen. Kiinassa ja Yhdysvalloissa yhteiskuntaa rahoitetaan veroilla, mutta myös lainaamalla rahaa keskuspankilta, jota ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin.
Ikävä kyllä Euroopassa viisaan keskuspankkirahoituksen merkitystä ei ole vielä ymmärretty. Yleensä vedotaan setelirahoituksen tuomaan inflaatiokierteeseen, joka tietysti syntyy, jos setelirahoitusta ei osata hallita. Tästä johtuen Euroopassa yhteiskunta ajetaan yksityisten rahoituslaitosten velkaorjuuteen.
Varmaa on, että uusia epidemioita ja muita kriisejä jatkossa syntyy lisää. Tässä mielessä on tärkeää, että yhteiskunnan päättäjät ja äänestäjät vihdoinkin alkavat oppia historiasta ja niistä kokemuksista, joita tästä koronaepidemiasta tulemme saamaan. Tavallinen maalaisjärki riittää useimpien ongelmien ymmärtämiseen, jos vain faktat ovat tiedossa, ja niitä ei piiloteta kapulakielen taakse.
Antti Roine, Ulvila 15.3.2020
____________________________________
JULKAISTU:
Satakunnan Kansa 17.3.2020
Etelä-Suomen Sanomat 17.3.2020
Suomenmaa 19.3.2020
Heijaste 2-2020