Venäjä ei pelkää Natoa vaan demokratiaa ja sananvapautta
Lähetetty: 09.01.2022 11:30Venäjä ei pelkää Natoa vaan demokratiaa ja sananvapautta
Suomessa diskuteerataan loputtomiin itsestään selvistä asioista. Trollit vetävät suomalaista keskustelua sivuraiteelle minkä ehtivät, vaikka Venäjän diktatuurikehitys on ollut selvästi nähtävissä jo monta vuotta.
Miksi ihmeessä EU rakentaisi oman puolustusliiton, kun suurin osa järkevistä jäsenmaista on jo Naton jäseniä, ja tietysti Norja. Ruotsiko puolustaisi Suomea, jos itänaapuri päättää siirtää rajaa?
Aseteknologia ja suomalaisen yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat kehittyneet siihen suuntaan, että itänaapuri saa muutamalla ohjuksella Suomen polvilleen. Keskitetyt toiminnot on helppo tuhota ohjuksella tai kybersodankäynnillä.
Tässä eivät mitkään F-35 hävittäjät auta, varsinkaan kun tekoälyn ohjaama kone voitti testeissä pilotin viisi nolla. Itsenäinen puolustus ja Nato-optio ovat reaalimaailmassa pelkkiä vitsejä.
Tilanne on täysin erilainen kuin 1940-luvulla, jolloin yhteiskunnan toiminnot oli hajasijoitettu. Taloissa oli puulämmitys, voimalaitokset olivat paikallisia, hevosellakin pääsi, taloissa oli kellarit, ruokavarastoja ei ollut keskitetty, viestit kulkivat langoissa, tietokoneita ei ollut, jne.
Ainoa mikä estää diktaattoreita hyökkäämästä, on itsetuhon uhka.
Eli diktatuurin uhrilla tulee olla todellinen valmius vastata samalla mitalla diktaattorin uhitteluun. Kellään muulla tällaista valmiutta ei ole kuin Natolla. Se on ainoa puolustusliitto, joka puolustaa käytännössä myös ihmisoikeuksia, seksuaalivähemmistöjä ja uskonnonvapautta.
Yleensä suomalaiset kuulostavat loogiselta väeltä, mutta ikävä kyllä tässä Nato-kysymyksessä Kekkosen aikainen YYA-propaganda on pessyt meidän aivoista todellisen reaalimaailman käsityskyvyn. Itsesensuuri istuu edelleen syvällä suomalaisten mielissä.
On kerrassaan naiivia kuvitella, että näyttelemällä puolueetonta saisimme olla rauhassa isompien pelaajien välissä. Vielä naiivimpaa on kuvitella, että näyttelemällä kuollutta voisimme jotenkin pelastaa maailmanrauhan.
Venäjä ei pelkää Natoa, koska Nato ei ole koskaan valloittanut naapureiden maita. Sen sijaan Venäjä pelkää demokratiaa ja sananvapautta, kuten kaikki muutkin diktatuurit. Tässä mielessä Venäjän silmissä tilanne ei muuttuisi kovin dramaattisesti, vaikka Suomi liittyisikin Natoon.
Nykyinen tilanne muistuttaa todellisuutta ennen ensimmäistä ja toista maailmansotaa, mutta on paljon vakavampi. Chaplin kuvaa nykyistä tilannetta hyvin elokuvassa Diktaattori, joka on vuodelta 1940.
Yksittäinen diktaattori tai seonnut sukellusveneen kapteeni voi koska tahansa laukaista ensimmäisen ydinohjuksen; ohjus voi laueta myös vahingossa, väärän hälytyksen, tai teknisen vian takia. Vuonna 1983 eversti Stanislav Petrov esti kolmannen maailmansodan virhehälytyksen seurauksena, mutta ei saanut Nobelin rauhanpalkintoa, vaan siirron eläkkeelle.
Kolmas maailmansota on todennäköisempi, tuhoisampi ja nopeampi uhka kuin ilmastonmuutos.
On kummallista, että maailmassa ollaan hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta, johon ihmisen vaikutus on ehkä muutaman prosentin luokkaa – mutta suurempaa murhetta ei kanneta kolmannesta maailmansodasta, johon ihmisen vaikutus on täydet 100 prosenttia.
Antti Roine, Ulvila 5.1.2022
JULKAISTU:
Suomenmaa 7.1.2022
Maaseudun Tulevaisuus 12.1.2022
Ulvilan Seutu 13.1.2022
Länsi-Suomi 15.1.2022
Suomessa diskuteerataan loputtomiin itsestään selvistä asioista. Trollit vetävät suomalaista keskustelua sivuraiteelle minkä ehtivät, vaikka Venäjän diktatuurikehitys on ollut selvästi nähtävissä jo monta vuotta.
Miksi ihmeessä EU rakentaisi oman puolustusliiton, kun suurin osa järkevistä jäsenmaista on jo Naton jäseniä, ja tietysti Norja. Ruotsiko puolustaisi Suomea, jos itänaapuri päättää siirtää rajaa?
Aseteknologia ja suomalaisen yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat kehittyneet siihen suuntaan, että itänaapuri saa muutamalla ohjuksella Suomen polvilleen. Keskitetyt toiminnot on helppo tuhota ohjuksella tai kybersodankäynnillä.
Tässä eivät mitkään F-35 hävittäjät auta, varsinkaan kun tekoälyn ohjaama kone voitti testeissä pilotin viisi nolla. Itsenäinen puolustus ja Nato-optio ovat reaalimaailmassa pelkkiä vitsejä.
Tilanne on täysin erilainen kuin 1940-luvulla, jolloin yhteiskunnan toiminnot oli hajasijoitettu. Taloissa oli puulämmitys, voimalaitokset olivat paikallisia, hevosellakin pääsi, taloissa oli kellarit, ruokavarastoja ei ollut keskitetty, viestit kulkivat langoissa, tietokoneita ei ollut, jne.
Ainoa mikä estää diktaattoreita hyökkäämästä, on itsetuhon uhka.
Eli diktatuurin uhrilla tulee olla todellinen valmius vastata samalla mitalla diktaattorin uhitteluun. Kellään muulla tällaista valmiutta ei ole kuin Natolla. Se on ainoa puolustusliitto, joka puolustaa käytännössä myös ihmisoikeuksia, seksuaalivähemmistöjä ja uskonnonvapautta.
Yleensä suomalaiset kuulostavat loogiselta väeltä, mutta ikävä kyllä tässä Nato-kysymyksessä Kekkosen aikainen YYA-propaganda on pessyt meidän aivoista todellisen reaalimaailman käsityskyvyn. Itsesensuuri istuu edelleen syvällä suomalaisten mielissä.
On kerrassaan naiivia kuvitella, että näyttelemällä puolueetonta saisimme olla rauhassa isompien pelaajien välissä. Vielä naiivimpaa on kuvitella, että näyttelemällä kuollutta voisimme jotenkin pelastaa maailmanrauhan.
Venäjä ei pelkää Natoa, koska Nato ei ole koskaan valloittanut naapureiden maita. Sen sijaan Venäjä pelkää demokratiaa ja sananvapautta, kuten kaikki muutkin diktatuurit. Tässä mielessä Venäjän silmissä tilanne ei muuttuisi kovin dramaattisesti, vaikka Suomi liittyisikin Natoon.
Nykyinen tilanne muistuttaa todellisuutta ennen ensimmäistä ja toista maailmansotaa, mutta on paljon vakavampi. Chaplin kuvaa nykyistä tilannetta hyvin elokuvassa Diktaattori, joka on vuodelta 1940.
Yksittäinen diktaattori tai seonnut sukellusveneen kapteeni voi koska tahansa laukaista ensimmäisen ydinohjuksen; ohjus voi laueta myös vahingossa, väärän hälytyksen, tai teknisen vian takia. Vuonna 1983 eversti Stanislav Petrov esti kolmannen maailmansodan virhehälytyksen seurauksena, mutta ei saanut Nobelin rauhanpalkintoa, vaan siirron eläkkeelle.
Kolmas maailmansota on todennäköisempi, tuhoisampi ja nopeampi uhka kuin ilmastonmuutos.
On kummallista, että maailmassa ollaan hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta, johon ihmisen vaikutus on ehkä muutaman prosentin luokkaa – mutta suurempaa murhetta ei kanneta kolmannesta maailmansodasta, johon ihmisen vaikutus on täydet 100 prosenttia.
Antti Roine, Ulvila 5.1.2022
JULKAISTU:
Suomenmaa 7.1.2022
Maaseudun Tulevaisuus 12.1.2022
Ulvilan Seutu 13.1.2022
Länsi-Suomi 15.1.2022